Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat kaiken hyvinvoinnin peruspilareita. Suomi on ankkuroinut itseään jo vuosikymmenten ajan tukevasti länteen ja nyt viimeksi NATO-jäsenhakemuksen jättäminen on edelleen vahvistanut tuota sidosta. Vahva demokratia on hyvinvoinnin lähtökohta. Esimerkkejä toisenlaisesta hallintomuodosta ei tarvitse hakea kovinkaan kaukaa ja kaikki tiedämme lopputuloksen. Yksilön vapaus on tärkeä arvo, jolla on myös vaikutusta siihen, mitä koemme turvalliseksi. Rajoja, raameja ja sääntöjä ilman ei voida olla, mutta niiden tulee olla perusteltuja ja oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden.
Suomi on ollut jo pitkään aktiivinen Naton yhteistyökumppani, joka on tuottanut yhteistoiminnan kautta lisää turvallisuutta ja näkyvyyttä länsimaiseen tapaan puolustukseen valtioiden suvereniteettia. Pohjoisen Euroopan turvallisuuden parantaminen on kokoomuslaisille sydämen asia. Yhteistyön kehittäminen Yhdysvaltojen sekä muiden Pohjoismaiden ja Baltian kanssa on jatkossakin tärkeää. Yksin emme pärjää esimerkiksi Kiinan kaltaista mahtia vastaan. Onneksi ei tarvitsekaan. Itseensä luottava Suomi, jollaisen näen Suomen tulevaisuudessakin, on toivottu kumppani. Suomella on sotilaallista osaamista, joka kiinnostaa maailmalla. Suomi on luotettava kumppani, mikä epävakaassa maailmassa on kilpailuvaltti.
Maanpuolustustahto nousee aina korkealle Puolustusvoimissa tehtävissä työilmapiirikyseilyissä. Viimeksi kuluvan vuoden aikana maanpuolustustahto on noussut entisestään ja työn merkitys työntekijöiden keskuudessa on lisääntynyt. Olen ylpeä saadessani päivittäin tehdä töitä Puolustusvoimissa jokaisen suomalainen turvallisuuden tunteen puolesta. Turvallisuuden tunne tai vastakohtana turvattomuudella on suora vaikutus pahoinvointiin ja mielenterveyden pulmiin. Kokoomuslaisena päättäjänä koen vastuuta turvallisuuden varmistamisesta hyvinvoinnin perustana.
Tulevaisuudessa tarvitaan ennakointia ja varautumista myös uuden tyyppisiin uhkiin. Kaikkea ei suinkaan ole nähty ja kaikkea voi olla edessä. Perinteisen sodankäynnin lisäksi meillä on oltava valmius vastata hybridisodankäyntiin, kyberhyökkäyksiin ja informaatiovaikuttamiseen. Pirkanmaalla on runsaasti osaamista, tietoa ja taitoa tällä saralla. Me voimme olla etulinjassa kehittämässä digiosaamista edelleen. Pirkanmaan on laadukkaiden koulutuspaikkojen kehto ja tätä vetovoimatekijää tulee tulevaisuudessa hyödyntää turvallisuuden alalla kohdistamalla mm. tutkimusresursseja viisaasti.
Turvallisuus on kokonaisuus. Osallistuminen ja osallistaminen on keskeisiä asioita elämässä, yhteiskunnasta sivuun jääminen lisää riskiä joutua rikoksen uhriksi tai tekijäksi. Jengit eivät kuulu Suomeen. Ennalta ehkäisy on tärkeää ja se lähtee jo perheiden tukemisesta. Arki on usein kiireistä ja meillä aikuisilla on peiliin katsomisen paikka, olemmeko riittävästi läsnä lapsillemme? Siis todella läsnä. Itsekään en taida aina saada tästä hyvää arvosanaa. Syyllistäminen ei auta, mutta omaa toimintaansa voi muuttaa ja kannustaa myös läheisiään muutokseen.
Lähisuhdeväkivalta on suuri ongelma turvallisessa Suomessa. Tarvitaan lainsäädäntö, joka kriminalisoi lähisuhteissa tapahtuvat väkivallan teot. Onneksi parannuksia onkin saatu. Vuodesta 2011 lukien lievätkin pahoinpitelyt lähisuhteissa ovat olleet virallisen syytteen alaisia tekoja. Lisäksi tarvitaan resursseja ennaltaehkäisevälle työlle esimerkiksi neuvoloissa ja huolehdimme matalan kynnyksen apua uhreille sekä avointa keskustelua aiheesta.
Kokonaisturvallisuuden varmistamisesta syntyy arjen turvallisuus ja perusta hyvinvoinnille.
