Työ on osa hyvinvointia
Työ määrittää identiteettiämme, sitä mitä olemme, mihin yhteisöön kuulumme. Työ on totta kai myös useimmille meistä elannon lähde. Suurin osa suhtautuu työhönsä motivoituneesti ja haluaa suoriutua työstään mahdollisimman hyvin. Voisi sanoa, että työ on normaali osa aikuisen ihmisen arkea ja elämää. Työ on osa hyvinvointia, jonka piiriin mielestäni jokaisella tulisi olla mahdollisuus päästä, ja ennen kaikkea HALUTA päästä. Työ on elämän sisältö. Työn täytyy olla keino vaurastua ja mahdollisuus avata elämässä uusia uria. Jokaisella on oltava oikeus työhön. Työnsyrjään pääsemiseksi osatyökykyisten mahdollisuuksia työskennellä tulisi lisätä. Työssä jaksamiseen huomion kiinnittäminen ja säännöllinen osaamisen päivittäminen ovat alati pidentyvillä työurilla tärkeitä huomioitavia seikkoja.
Tekevän tulee saada enemmän palkasta käteen
Motivaatio työhön edellyttää, että työn tekeminen on kannattavaa. Päättäjien pitää kantaa vastuu siitä, että työn tekeminen on kannattavampaa kuin kotisohvalle tukien varaan jääminen. Suomi tarvitsee ostovoimaa, eikä sitä synny, jos emme laske työ verotusta ja anna ihmisten vaurastua. Tarvitsemme kasvua, kilpailukykyä ja investointeja, joka lisäävät yrittäjyyttä ja sitä kautta työllistävät. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään rahasta, vaan sosiaalisesta pärjäämisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Useimmat, jotka ovat kokeneet edes hetkellisen työttömyyden, tunnistavat työttömyydestä kumpuavan joukkoon kuulumattomuuden tunteen, mikä ankeuttaa arkea. Olen itse kokenut tuon tunteen valmistuttuani, ja muistan, kuinka vimmaisesti halusin töihin. Nuorten huoli työpaikan järjestymisestä on todellinen huoli tänä päivänäkin. Eikä huoli ikää katso. Kynnystä tarjota työtä toiselle on madallettava, jotta työpaikkojen määrää saadaan kasvatettua. Töitä tekevän pitää saada nykyistä enemmän palkastaan käteen, jotta koulutus ja kouluttautuminen ovat jatkossakin houkuttelevia ja suomalaisten koulutettujen työntekijöiden määrä pysyy korkeissa lukemissa. Toki kansainvälistäkin työvoimaa tarvitsemme.
Uusia alkuja tarvitaan
Pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat merkittäviä työllistäjiä. Yrittämistä ei mielestäni edelleenkään arvosteta riittävästi huomioiden yrittämisen työllistämisvaikutukset. Byrokratia ei saa olla yrittäjyyden este. Sääntelyä tulee purkaa ja kehittää, jos se nykyisellään uhkaa yrittäjyyttä. Pienyrittäjän sosiaaliturva kaipaa parannuksia. Yrittäminen vaatii rohkeutta ja aina riskit eivät kannata. Yritysten pikasaneerausmenettelyn mahdollistaminen on keskeistä, millä helpotamme saneeraukseen pääsyä ja nopeutamme konkurssimenettelyä. Uusia alkuja tarvitaan. Tarvitsemme verouudistuksia, jotka keventävät työn ja yrittämisen verotusta ja siirtävät painopistettä päästöjen ja haittojen verotukseen nostamatta kokonaisveroastetta. Yrittäjät ja työntekijät pelaavat samassa joukkueessa ja tätä ilmapiiriä Suomessa tulee nostattaa. Kokoomus tavoittelee 10 000 uutta työllistävää yritystä vuoteen 2030 mennessä. Neljän viidestä työikäisestä ihmisestä on oltava työelämässä 2030-luvun alkaessa. Tavoite on kova, mutta realistinen.
