Vahva talous luo turvallisuutta
Pienestä saakka minulle on opetettu vastuullista taloudenhoitoa. ”Ei voi kuluttaa enempää kuin mitä tienaa”, ”lainarahalla ei voi elää oman kodin ja auton hankkimista lukuun ottamatta” ja ”sukanvarteenkin olisi hyvä jäädä jotain”. Vastuullisuus taloudessa ei ole tylsää, se on turvallista. Vastuullisesti hoidettu talous mahdollistaa itsenäisen pärjäämisen ja rakentaa kykyä tehdä omia päätöksiä. Kuten edellisessä kirjoituksessani turvallisuudesta totesin, turvallisuus on hyvinvoinnin edellytys. Tästä johdettuna, vahva talous luo turvallisuutta, turvallisuus hyvinvointia. Toisin sanoen hyvinvointia rakennetaan vastuullisella taloudellisen hoidolla.
Velkarahalla eläminen on lainaa huomiselta ja tulevilta sukupolvilta. Velaksi elämisen on Suomessakin loputtava. Kuten yksityistalouksissa myös valtion tasolla menoja täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen, kun rahaa on niukasti ja velkaantua ei voi enempää. Kaikille kaikkea -ideologian hinta on liian kova. Myös rohkeutta tunnistaa tarpeet, ja kohdistaa oikein käytössä olevat voimavarat, on aivan keskeistä. Itsenäinen kyky huolehtia itsestään ja taloudestaan ei toki tarkoita, ettei heistä huolehdita, jotka eivät siihen itse pysty. Turvallinen yhteiskunta turvaamaan ihmisten tärkeimmät palvelut ja huolehtii heistä, jotka eivät siihen pysty.
Julkisen sektorin tuottavuutta ja vaikuttavuutta on mahdollista parantaa
Kerron omakohtaisen esimerkin peruskoulumaailmasta ja siellä käytössä olevien tukiresurssien kohdentamisesta. Minulla on kaksi poikaa, joista toisella on ollut koulupolun alusta saakka voimassa tehostetun tuen suunnitelma, mikä kolmiportaisessa tukijärjestelmässämme on keskimmäinen porras. Hänellä on ollut monenlaista terapiaa ja tuentarvetta kaksi vuotiaasta saakka ja jatkumo kouluun siirryttäessä tuen osalta oli selkeä ja tehostetun tuen päätös perusteltu hänen kohdallaan. Oppimenestys on tuen turvin ollut erittäin hyvää. Toiselle pojistani oppiminen on aina ollut helppoa ja ehkä siitä syystä alakoulun viimeisillä luokilla motivoituminen oli vaikeaa ja eräässä aineessa hänellä oli työskentelyn alkuun pääsemisessä haastetta, joita ratkottiin myös erityisopettajan tuella. Jokaisella oppilaalla, kun on oikeus tukeen ilman mitään suunnitelmia. Kuudennen luokan keväällä luokanopettaja soitti ja kysyi minulta äitinä, haluanko minä, että toisellekin pojalleni tehdään yläkouluun siirryttäessä tehostetun tuen suunnitelma, jolloin poikaani kohdistettaisiin enemmän tukea ja pitäisimme palavereita. En voinut uskoa korviani, totta kai, kun minulla on kokemus tilanteesta, jossa tuen tarve on perusteltu. Poikieni tilanne on kuin yö ja päivä. Sanoin, että kiitos, mutta ei tuen lisäämiselle ole perusteita. Tämä kokemukseni herättää vahvasti oman epäilykseni siitä, kuinka harkittuja tukipäätökset kouluissa ovat ja jos kerrotaan, että luokassa on seitsemänkin tukea tarvitsevaa, niin kuinkakohan moni heistä tarvitsee todella perustellusti tukea ja kuinka monella on poikani tavoin motivaatiopulmaa. Tuesta kun ei edes ole hyötyä, jos oppimiseen ei ole motivaatiota. Tiivistäen edellinen: uskon, että julkisen sektorin tuottavuutta ja vaikuttavuutta on mahdollista parantaa.
Markkinatalous ja ympäristöstä huolehtiminen
Toimiva markkinatalous ja reilu kilpailu ovat menestyksen avaimia. Markkinoille pääsyn tulee olla avointa ja houkuttelevaa. Haluan nähdä Suomen tulevaisuudessa kansainvälisenä maana, mitä se toki on jo nyt, johon on houkuttelevaa tulla töihin, ja joka on tieteessä, tutkimuksessa ja kehityksessä aivan maailman kärjessä. Kokoomus uudistaisi yritystukijärjestelmän ja muuttaisi yritysverotusta kilpailukykyisemmäksi. Markkinoille pääsyn esteitä on purettava. Sääntelyä on järkevää keventää, kun sääntelyllä on kilpailua haittaavia seuraamuksia hyötyjen sijaan. Yritysten sukupolvenvaihdoksia koskevaa sääntelyä on uudistettava, jotta kaikki suuret suomalaiset yritystarinat eivät päädy kannattavuussyistä ulkomaisille sijoittajille.
Vahvasta taloudesta puhuttaessa haluan aina mainita myös ympäristöstä huolehtimisen. Ympäristöstä huolehtimiseen ei sovi sitku-aattelu. Ympäristö tulee huomioida kaikessa päätöksen teossa. Ympäristöstä huolehtimista ei pidä nähdä kehityksen jarruna, vaan ennemminkin miettiä, millä innovaatioilla, uusilla teknologioilla jne. ympäristötavoitteet toteutuvat osana kehitystä. Uskon, että Pirkanmaalla olemme tässä suunnannäyttäjiä ja metsäteollisuus on tästä loistava esimerkki. Metsäpolitiikka on pidettävä suomalaisissa käsissä. On mahdollista kasvattaa taloutta ja elintasoa samalla, kun päästöt saadaan laskusuuntaan. Ilmasto ei pelastu tekemättä mitään, vaan tekemällä oikeita asioita.
Vahvan vastuullisen talouden puolesta
Katri
