Tulevaisuuden koulutuspolitiikkaa koskevassa keskustelussa jää nostamatta esille lahjakkaimpien oppilaiden motivaation tukeminen peruskoulussa. Lahjakkaat oppilaat, niin pojat kuin tytöt, turhautuvat oppitunneilla, jos niiden sisältö ei tarjoa riittävästi haasteita. Tästä seuraa tunneilla esiintyvää levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä.
Opettajan aika menee järjestyksen ylläpitämiseen opettamisen sijaan, eikä turvallinen oppimisympäristö toteudu kenellekään. Toki kyseessä on peruskoulu ja siten perustaitojen oppiminen, mutta on yhteiskunnan etu, että lahjakkaiden lasten halua ja kykyä oppia ruokitaan.
Nykykoulussa läksyjä tuntuu tulevan verrattain vähän ja lahjakkaiden kohdalla ne on hetkessä hutaistu. Samalla ei tulla oppineeksi vaivannäköä, työnteontaitoa, jota opiskelu pidemmälle usein edellyttää. Yksilöllisen perusopetuksen pitäisi vastata myös tähän haasteeseen.
Olisiko mahdollista eriyttää lahjakkaita oppilaita pienryhmiin tunniksi tai kahdeksi viikossa tukea tarvitsevien lasten tavoin? Pienryhmissä opetettavat asiat olisivat haastavampia. Lahjakkaatkin lapset ja nuoret tarvitsevat huomiota, eikä heitä pidä unohtaa. Oppimiseen ei ole yhtä oikeaa mallia. Jokaisen tulee saada olla oppijana erilainen, myös lahjakkaiden lasten ja nuorten.
